Suomen koulukuvausliitto on päivittänyt yleisiä sopimusehtojaan.
Lataa ”Koulukuvauksen yleiset sopimusehdot 2023” (pdf) >>
Liitto suosittelee jäseniään käyttämään yleisiä sopimusehtoja kaikkien kuvaussopimusten liitteenä, koska niissä on huomioitu useita asioita mitä kuvaussopimuksissa ei ole. Jos kuvaussopimuksessa haluaa poiketa jostain yleisten sopimusehtojen kohdasta, kirjataan se kuvaussopimukseen viittauksen kera.
Suomen koulukuvausliiton hallitus on vahvistanut liiton koulukuvausten ja päiväkotikuvausten käänteiseen kilpailutukseen perustuvat tarjouspyyntöpohjat kuntien hankintayksiköille. Suomen koulukuvausliitto suosittelee kuntien hankintayksiköitä ottamaan tarjouspyyntöpohjat käyttöön jo kilpailutuksen suunnitteluvaiheessa.
Lataa ”2022 Koulukuvauksen tarjouspyyntömalli julkiseen kilpailutukseen” (docx) >>
Lataa ”2022 Varhaiskasvatuksen kuvauksen tarjouspyyntömalli julkiseen kilpailutukseen” (docx) >>
Suomen koulukuvausliitto suosittelee noudattamaan Opetushallituksen laatimia suosituksia koulukuvaussopimuksia solmittaessa.
OPH (2011) Suositus koulukuvausten järjestämisestä >>
Opetushallitus on laatinut (20.6.2011) koulukuvausten järjestämisestä suosituksen, jonka tavoitteena on lisätä kuvauksiin liittyvien menettelyiden avoimuutta, vakiinnuttaa hyviä käytäntöjä sekä varmistaa, että huoltajat voivat ostaa laadukkaita ja kohtuuhintaisia koulukuvia.
Suomen koulukuvausliitto kuitenkin täsmentää, että Opetushallituksen suosituksesta poiketen kunnan ja koulujen organisoimat koulu- ja päiväkotikuvaukset on kilpailutettava hankintalain mukaisina käyttöoikeussopimuksina. Asiaan on saatu vahvistus korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun KHO:2019:63 myötä. Hankintalain soveltamisalaan eivät kumminkaan kuulu kynnysarvon (500.000 € / 12 kk) alittavat hankinnat, jotka kilpailutetaan pienhankintoina. Pienhankinnat toteutetaan hankintayksikön omien hankintaohjeiden, toimintasääntöjen ja määräysten mukaisesti.
Lisätietoja koulukuvausten kilpailuttamisesta käyttöoikeussopimuksina >>
Julkisten hankintojen neuvontayksikön mukaan (20.7.2019) koulukuvausten järjestäminen ei lähtökohtaisesti ole kunnan lakisääteinen tehtävä: kouluilla ei ole velvollisuutta järjestää kuvauksia, mutta kuvausten voidaan katsoa olevan sellaista koulun yhteistä toimintaa, johon voidaan käyttää koulun työaikaa. Kuvien myyminen ja ostaminen on kuvaamon ja huoltajien välinen oikeustoimi. Kuvien ostaminen on huoltajille vapaaehtoista.
Continue reading
Ensimmäiset koulukuvat on otettu Suomessa jo 1860-luvulla
1860-luku
Suomessa otetaan tiettävästi ensimmäisiä koulukuvia valmistuneista oppilaista. Suomalainen kansakoulujärjestelmä perustetaan vuonna 1866 annettiin ensimmäinen kansakouluasetus, jonka eteen Uno Cygnaeus teki vuosia pohjustustyötä. Tämän jälkeen kansakoulujen määrä lähti nopeasti kasvuun Suomessa.
1900-luvun alku
Luokkakuvia kuvataan harvoin ja vaihtelevasti paikkakunnasta riippuen. 1900-luvun alkupuolen valokuvausliikkeet sijaitsevat pääosin isommissa kaupungeissa, joten maaseutujen koululaisten kuvaaminen on vielä kiertelevien kuvaajien varassa.
1960-luku
Koulukuvaukset alkavat yleistyä ja kuvauksista solmitaan jo ensimmäisiä kuntasopimuksia. 1960-luvulla luokkakuvia aletaan kuvaamaan myös värifilmille. Tekniikka on kuitenkin uusi ja hioutumaton, joten pikkuinen värikuva haalistuu nopeasti.
1970-luku
1970-luvun peruskoulu-uudistuksen jälkeen järjestelmällinen koulukuvaus lisääntyy usean eri kuvausyrittäjän toimesta. Uudella ranskalaistekniikalla arkille saadaan valotettua useampi kuva, jolloin koulukuvista voidaan tarjota käytännöllisiä muotokuva-arkkeja.
1980-luku
Monet nostalgiset koulukuvatuotteet syntyvät 1980-luvulla: kaveri- ja sisaruskuvien ottaminen yleistyy vanhempien toiveesta, ja uudistunut tekniikka mahdollistaa klassikkotuote tarrakuvien stanssaamisen eli muotoon leikkaamisen.
1990-luku
1990-luvun modernit laserprintterit mahdollistavat yhä terävämpien koulukuvien valmistamisen. Perinteisen luokkakuvan rinnalla aletaan kuvaamaan myös koululaisten ideoimia hupiluokkakuvia.
2000-luku
Digikuvaus korvaa analogiselle filmille kuvaamisen 2000-luvulla, ja kuvaajat voivat nyt seurata kuvattavien ilmeiden onnistumista reaaliaikaisesti. Uusi kestosuosikki kuvamagneetti löytää tiensä kotien jääkaappeihin.
2010-luku
2010-luvulla koulukuvien tilaaminen verkosta yleistyy, jolloin asiakkaat voivat valita kuviin haluamansa ilmeet ja tehdä yksilöllisen kuvatilauksen nettikaupassa. Tuotevalikoima laajenee perinteisistä valokuvista monenlaisiin kuvatuotteisiin, kuten mukeihin, tyynyliinoihin ja hiirimattoihin.
2020-luku
Suomen Koulukuvausliitto järjestää ensimmäinen Kansallisen Koulukuvauspäivän 2022. Teemapäivä nostaa valokeilaan suomalaisperheille merkityksellisten lapsuusmuistojen tallettamisen kuvan keinoin sekä pitkäikäisen koulukuvausperinteen jatkumisen mahdollistavat valokuvauksen ammattilaiset kautta maan.
Kansallista koulukuvauspäivää vietetään 12.10.2022. Arvomme yhden #koulukuvauspäivä -tägillä varustetun ja kansallisen koulukuvauspäivän FB-sivusta tykänneiden kesken vanhan koulukuvajulkaisun uusintatoteutuksen.
Re-make sisältää stailauksen, kuvauksen ja kuvat itsellesi muistoksi (arvo n. 350 €).
Arvonnan säännöt
Arvonnan järjestäjä:
Suomen koulukuvausliitto ry
Y-tunnus 3186222-8
Huomio: Sosiaalisen median kanavat, joissa arvonnat on toteutettu, eivät ole mukana arvonnan järjestämisessä. Facebook ja Instagram eivät sponsoroi, suosittele tai hallinnoi kampanjaa eikä kampanja liity millään tavalla Facebookiin eikä Instagramiin. Koulukuvausliitto Ry pidättää oikeuden sääntömuutoksiin.
Arvonta-aika:10.‒16.10.2022
Osallistuminen:
Arvontaan voi osallistua Facebookissa ja Instagramissa julkaisemalla vanha oma koulukuva sosiaalisessa mediassa tai vaihtamalla kuva profiilikuvaksi arvonta-aikana. Muista myös tykätä Kansallisen koulukuvauspäivän FB-sivusta, jotta pääset mukaan kilpailuun. Kilpailuun osallistuminen vaatii hashtagin #koulukuvauspäivä käytön. Arvontaan saa osallistua yhden kerran, molemmissa kanavissa.
Palkinnot: Palkintona on päivän re-make kuvaustapahtuma, jonka arvo on noin 350 euroa. Palkintoa ei voi muuttaa rahaksi. Palkinto pitää sisällään stailauksen vanhan koulukuvan kaltaiseksi, kuvauksen ja kuvat stailauksesta voittajalle. Palkinto lunastetaan 31.5.2023 mennessä.
Arvonnan suorittaminen:
Arvonnan suorittaa arvonnan järjestäjä. Arvonta suoritetaan maanantaina 17.10.2022 kaikkien Facebookissa ja Instagramissa kommentoineiden kesken.
Voitosta ilmoittaminen:
Voittajille ilmoitetaan Facebookin tai Instagramin yksityisviestillä. Mikäli voittajaa ei tavoiteta kolmen (7) päivän sisällä, arvotaan palkinnolle uusi voittaja.
Arvonnan voittajan nimi (Etunimi, paikkakunta) voidaan julkaista Kansallisen koulukuvauspäivän sosiaalisen median kanavissa tai Koulukuvausliiton kotisivuilla. Palkinnon toteuttamisesta sovitaan erikseen voittajan kanssa tavoittamisen jälkeen.
Muut ehdot:
Arvonnan järjestäjä rajoittaa vastuunsa kilpailun pääpalkinnon arvoon. Järjestäjä vastaa arvottavista palkinnoista maksettavan lakisääteisen arpajaisveron suorittamisesta.
Arvontaan voivat osallistua kaikki Suomessa asuvat luonnolliset henkilöt. Arvonnan säännöt koskevat kaikkia osallistujia ja osallistumalla arvontaan sitoutuu noudattamaan sääntöjä. Arvontaan voivat osallistua kaikki Suomessa asuvat, yli 13-vuotiaat luonnolliset henkilöt.
Kiitettävä koulukuvaaja -sertifikaattia käyttävät kuvaajat ja kuvausliikkeet ovat sitoutuneet Suomen koulukuvausliiton sääntöihin ja suosituksiin: kiitettävää koulukuvausta tarjoavan koulukuvauksen ammattilaisen tunnistaa Kiitettävä koulukuvaaja -merkistä.
Suomen koulukuvausliitto toimii aktiivisesti alan itsesäätelyelimenä. Koulukuvausliitto kehittää, edustaa sekä valvoo koulu- ja muiden ryhmäkuvausten alalla toimivien yritysten ja yhteisöjen yleisiä sekä yhteisiä etuja. Liiton antamat suositukset ovat luettavissa Suomen koulukuvausliiton kotisivuilta, kohdasta ”Suositukset”.
Suomen koulukuvausliiton hallitus on työstänyt koulukuvauksen yleiset sopimusehdot syksyn 2021 aikana ja hyväksynyt ne 10.12.2021 kokouksessaan.
Suomen koulukuvausliitto suosittelee kaikkia jäseniään käyttämään Koulukuvauksen yleisiä sopimusehtoja omien kuvaussopimustensa liitteenä.
Yleiset sopimusehdot soveltuvat käytettäviksi kuvauksen tilaajan (koulu, päiväkoti, rippikoulu, urheilujoukkue, Puolustusvoimat) ja kuvausliikkeen välisissä muoto-, kaveri-, sisarus- ja ryhmäkuvauksia koskevissa kuvaussopimuksissa.Continue reading
Suomen koulukuvausliitto on liittynyt Finnfoton jäseneksi. Finnfoto – Suomen Valokuvajärjestöt ry on valokuva-alan keskusjärjestö, joka edustaa koko valokuvausalaa ja toimii sen hyväksi.
Opetushallituksen linjauksen mukaan oppilaiden ja opiskelijoiden valokuvaaminen kouluissa ja oppilaitoksissa sekä kuvien myyminen on vakiintunutta ja laajalle levinnyttä toimintaa. Koulukuvauksista on muodostunut kouluissa ja oppilaitoksissa vuosittainen ja tärkeä traditio. Toiminta on kouluille vapaaehtoista, mutta kuvauksiin voidaan käyttää koulun työaikaa.
Suomen koulukuvausliitto suosittelee, että koulu- ja päiväkotikuvausten järjestämisestä ei päätettäisi kuntien hankintatoimen toimesta julkisilla kilpailutuksilla, vaan suorilla sopimuksilla koulujen ja päiväkotien kanssa.
Kuvaukset eivät pääsääntöisesti ylitä hankintojen kansallista 500.000 € kynnysarvoa (ilman arvonlisäveroa). Kynnysarvon alle jääviin niin sanottuihin pienhankintoihin ei sovelleta hankintalakia.Continue reading
Alkuvuodesta 2021 perustettu Suomen koulukuvausliitto edustaa kattavasti koulukuvaustoimialaa: liiton jäsenet kuvaavat yli 98 % kaikista Suomen päiväkoti- ja kouluikäisistä. Suomen koulukuvausliitto toteutti yhdessä Taloustutkimuksen kanssa koulukuvauksesta valtakunnalliset kuluttaja- ja päättäjätutkimukset, jotka tuovat ilmi kuluttajien ja kuvauksista päättävien henkilöiden näkemyksiä koulu- ja päiväkotikuvauksista. Tutkimukseen vastasi 767 päättäjää ja 1157 kuluttajaa (Kuvaamisen toimialan markkinatutkimus 2021, Taloustutkimus Oy).
Koulukuvauksella on pitkät perinteet ja se on haluttu palvelu myös korona-aikana. Vanhemmat pitävät koulu- ja päiväkotikuvausta tärkeänä: Taloustutkimuksen keväällä 2021 tekemän tutkimuksen mukaan 82 % vanhemmista on sitä mieltä, että koulun ja päiväkodin tulee järjestää kuvaustapahtuma ja vain 7 % oli asiasta eri mieltä.
Oikeus kuvauskumppanin valintaan – julkiset kilpailutukset puntarissa
Sekä kuluttajat että päättäjät ovat sitä mieltä, että kouluilla ja päiväkodeilla tulisi olla päätäntävalta heitä palvelevan kuvausliikkeen valinnassa. Usein kouluilla on pitkät ja toimivat asiakassuhteet kuvausalan yrityksiin ja tutusta palveluntarjoajasta halutaan pitää kiinni. Päättäjistä 71 % ajattelee, että kouluilla ja päiväkodeilla tulisi olla oikeus valita itselleen sopivin toimittaja kunnan hankintatoimen sijasta. Asiasta eri mieltä olevat edustavat enimmäkseen kuntien sivistystoimen, koulutoimen ja varhaiskasvatuksen johtajia.
Järjestelykorvaukset kuvauksista
Vain 28 % vanhemmista sallii koulujen ja päiväkotien periä järjestelykorvauksia, jotka nostavat kuluttajille myytävien kuvatuotteiden hintoja. Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen totesi YLE:n haastattelussa 4.11.2019: ”Järjestelypalkkion tulee perustua todellisiin kustannuksiin, joita koululle syntyy. Palkkio voi olla kohtuullinen vuokra koulun tiloista. Mutta palkkio ei voi perustua esimerkiksi laskennalliseen kuvattavien oppilaiden määrään.” Opetushallituksen suosituksesta huolimatta, koulukuvausten päättäjistä 27 % kokee, että kuvaussopimus saa sisältää järjestelykorvauksia.
Suomen koulukuvausliitto – koulukuvauksen toimialajärjestö
Alkuvuodesta 2021 perustettu Suomen koulukuvausliitto on yleishyödyllinen toimialajärjestö, jonka tarkoituksena on kehittää, edustaa ja valvoa koulu-, päiväkoti-, rippi-, urheilu- ja armeijakuvauksien sekä muiden vastaavien ryhmäkuvausten alalla toimivien yritysten ja yhteisöjen yleisiä ja yhteisiä etuja.
Suomen koulukuvausliitto toimii alan itsesäätelyelimenä sekä seuraa alaa koskevia suosituksia ja lainsäädäntöä ja tekee näihin liittyviä aloitteita, esityksiä, antaa lausuntoja sekä suosituksia. Suomen koulukuvausliiton jäsenet kuvaavat yli 98 % kaikista Suomen päiväkoti- ja kouluikäisistä. Vuonna 2020 liiton jäsenet kuvasivat koulukuvauksissa 871 000 lasta ja nuorta.